Hallitus jätti kesäkuussa eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkelain (YeL) muuttamisesta. Tällä muutoksella hallitus yrittää vääntää ruuvia kireämmälle ja pyrkii määrittämään yrittäjän eläkemaksujen perusteena olevan työtulon suuruuden oletuspohjalta. Tällaisessa muodossa esitys nostaisi eläkemaksuja huomattavasti. Paljon puhuttu mediaanitulo olisi ainoa työtulon arviointikriteeri, vaikka esimerkiksi sesongin ulkopuolella hiljaisina kuukausina yrittäjä ei voisi nostaa palkkaa ollenkaan. Yrittäjien luottamus YeL-järjestelmään ei muutenkaan ole kovin vahva ja monella on vaikeuksia selvitä kohtuuttomista maksuista. Tämä yritysvihamielinen vasemmistohallitus keskustan avustuksella on ottamassa viimeisenkin joustomahdollisuuden yrittäjältä ja aikoo tuhota pienyrittämisen edellytykset.
Keskustelu YeL-uudistuksesta kiihtyi ja kansanedustajille suunnatun adressin on verkossa käynyt allekirjoittamassa jo yli 64.000 ihmistä, myös itse allekirjoitin sen.
Jos tämä lakiuudistus menee läpi, se johtaa yrittäjien eläkemaksujen kasvuun, valinnanmahdollisuuden supistumiseen sekä yrittämisen kannattavuuden heikkenemiseen. Kaikesta näkee, että vasemmistolla ei ole käytännön kokemusta yrittämisestä, vaan pyrkii tasapäistämään ja sosialisoimaan osaa yrittäjyydestä. Tämä ei ainakaan lisää yrittämisen kiinnostavuutta.
Monelle vasemman laidan edustajalle tulee varmasti yllätyksenä, että joka viides yrittäjistä kertoo ansaitsevansa alle 2000 euroa kuukaudessa. Yrittäjyys on kovaa työtä ja riskinottoa, jossa ei työtunteja lasketa. Hallitus ei ilmeisesti ymmärrä sitä, että yrittäjät ovat niitä oikeita veronmaksajia, joiden ansiosta valtion kassaan kertyy rahaa. Julkisen sektorin työntekijät eivät kerrytä verotuloja, koska heidän palkkansa maksetaan verotuloista. Tämän vuoksi yrittäjiä ei saa rangaista YeL-maksujen kiristämisellä, vaan pikemminkin yrittämistä pitää helpottaa. Kaikki eivät halua notkua Kelan luukulla, vaan ottavat itse vastuun toimeentulostaan ja työllistävät itsensä.
On myöskin epäoikeudenmukaista, että maahanmuuttaja voi saada perheenyhdistämisen kautta eläkeikäiset vanhempansa Suomeen ja he pääsevät takuueläkkeen piiriin, vaikka eivät ole tehneet päivääkään työtä Suomessa eivätkä kerryttäneet itselleen eläkettä. Lisäksi eläke täydennetään erilaisilla tuilla. Tämä epäkohta ei ainakaan kannusta yrittäjiä maksamaan kovempia eläkemaksuja.
Mielestäni hallitus ei esityksessään myöskään ymmärrä, että yrittäjillä on YeL:n lisäksi muitakin tapoja hoitaa eläketurvaansa. Näistä esimerkkejä ovat vakuutukset, itse yritystoiminnan arvo ja sijoittaminen, mikäli yritystoiminnasta jää ylimääräistä rahaa.
YeL-esitys on syytä palauttaa takaisin valmisteluun, ja tehdä tavalla, joka tunnistaa yrittäjyyden olemuksen paremmin. Pelkästään vasemmistoa ei saa päästää tällaisen lain valmisteluun, vaan mukaan täytyy saada yrittäjiä, jotka ymmärtävät millaisesta lakimuutoksesta on kysymys.
”On myös hyvä muistaa, ettei hallituksen esitys ole työryhmän yksimielinen ehdotus, vaan virkamiesten kirjoittama. Sitä ei edes lähetetty lausuntokierrokselle, mikä oli virhe. Suomen Yrittäjät antoi silti lausunnon ja muutosvaatimuksensa pyytämättä”, kertoi Heikki Risikko Suomen Yrittäjistä.
