Huoli maapallon tulevaisuudesta keräsi vuonna 2015 YK:n yleiskokouksen koolle ja sovittiin Kestävän kehityksen, eli Agenda 2030 tavoitteista. Ylevänä tavoitteena oli antaa suunta tulevaisuudelle ja toimenpiteille, jotta maailmasta tulisi parempi paikka elää.
Vuoden 2015 elokuussa 193 maata sopi 17 tavoitteesta, jonka tärkeimmät kohdat olivat köyhyyden poistaminen ja luonnon pelastaminen vuoteen 2030 mennessä. YK antoi suosituksen tavoitteista ja antoi toteuttamisen vastuun jäsenvaltioille. Jotta tuloksia saataisiin aikaan, nähtiin tarpeelliseksi asettaa rima niin korkealle, että tavoitteita on mahdotonta saavuttaa käytännössä. Agenda 2030 antoi Kestävälle kehitykselle vain suunnan, eikä se ollut velvoite tai määräys maailman valtioille.
Suomi tekee kaiken mitä pyydetään
Kuten olemme huomanneet, Suomi on EU:ssa ja maailmalla kiltin ja kuuliaisen valtion maineessa, joka ei halua negatiivista julkisuutta. Siksi pyrimme tekemään pilkulleen kaiken kansainvälisten sopimuksien mukaan ja jos mahdollista vieläkin enemmän. Siksi Agenda 2030 on meille niin tärkeä asia, että se menee oman kansan etujen edelle. Ehkä olemme olleet suurvaltojen alaisuudessa liian kauan, koska meille itsenäisyys ja oman edun tavoittelu tuntuvat liian ylelliseltä. Kurjuus ja alistuminen näyttääkin olevan tälle melankoliassa rypevälle kansalle tutumpi tavoite, ainakin jos eurooppaministeri Tytti Tuppuraista kuuntelee.
Punavihreä hallitus on ottanut Agenda 2030:n omakseen
Vaikka Agenda 2030 ja Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma hyväksyttiin Sipilän hallituksen aikana 2017, on nykyinen punavihreä hallitus alkanut toteuttamaan sitä tosissaan. Jos tarkastelee esimerkiksi vihreitten puolueohjelmaa, huomaa että se on lähes kopio YK:n kestävän kehityksen ohjelmasta. Ja kun kaikki otetaan suomalaiseen tyyliin kirjaimellisesti, niin alkaa tajuamaan vihreän siirtymän lähtökohdan ja maagisen vuoden 2030. Aikaa on vähän ja kiire kova, siksi oma kansa jää jalkoihin ja maksaa vihreästä hulluudesta kalliin hinnan, koska meidän pitää olla mallimaa ilmastonmuutostoimissa.
Kun Agenda 2030 tavoitteita tutkii tarkemmin, näkee selvästi samankaltaisuuden kommunismin kanssa. Köyhyys poistetaan sosialisoimalla omaisuus rikkailta ja yhdenvertaisuuden vuoksi kaikille taataan sama sosiaaliturva. Tämä sopiikin hyvin vihervasemmiston ideologiaan. Siksi meidän maahanmuuttopolitiikka on vahingollista Suomelle ja verovarojamme jaetaan pitkin maailmaa. Ulkomaalaisista on tullut tärkeämpiä kuin suomalaisista, kehitysapua korotetaan ja avustetaan köyhiä maita millä tahansa hinnalla, vaikka velaksi.
Kohtuus kaikessa on viisautta
Vaikka Agenda 2030:n ja Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kunniallisia ja tavoitteet yleviä, täydellinen toteutuminen ei tule koskaan onnistumaan. Fakta on vain se, että köyhyyttä emme saa koskaan poistettua maailmasta. Myöskään ilmastoon emme voi täydellisesti vaikuttaa, koska ilmasto muuttuu siitäkin huolimatta, vaikka tekisimme mitä tahansa. Ihmisten tasa-arvoisuuskaan ei tule toteutumaan, koska meillä on erilaisia persoonallisuuksia, joilla on erilaiset ominaisuudet – henkiset tai fyysiset. Jos ihmiset olisivat robotteja, kaikki tämä Agenda 2030 kohdat voisivat toteutua, mutta kun olemmekin ihmisiä! Ehkä tämän agendan tarkoitus onkin tehdä ihmisistä kontrolloituja ja robottimaisia, joita voidaan teknologialla ja rajoituksilla hallita – aika näyttää?
Kestävä kehitys tulisi olla suunta eikä velvoite, eikä meidän tarvitse kurittaa ja kurjistaa omaa kansaa, jotta saisimme moraaliposeerata maailmalla. Tavoitteet tulisi asettaa kohtuulliseksi ja lopettaa kiire ja ilmastohysteria, jotta Suomi säilyisi jatkossakin hyvinvointivaltiona. Siksi perussuomalaisten aluevaalien teemana onkin ”suomalainen ensin”.
