Suomi on antamassa velkarahalla Etelä-Euroopan maille miljardeja EU:n vaatimuksesta. Kuinka moni tulee ajatelleeksi, kuinka suuri summa on miljardi euroa? Kuinka moni osaa ilman miettimättä kertoa , kuinka monta nollaa on miljardissa? Tai hahmottaa miljardin suuruutta?
En pidä itseäni taloustieteilijänä tai matematiikkanerona, mutta rakennusmiehen ammatissa olen oppinut hahmottamaan mittoja ja kokoja. Eduskuntatyössä kauhistelen sitä, kun kansanedustajat puhuvat miljardin euron summasta kuin jokapäiväisestä leivästä, ilman suhteellisuudentajua. Sen summan kuitenkin jaamme pelkkää kehitysapua joka vuosi.
Jotta voisimme käsittää kuinka isosta summasta on kysymys, otetaan vertailukohdaksi 100 euron seteli. 50 kpl satasen seteleitä on noin sentin paksuinen nippu. Tästä voimme laskea, että miljoona euroa on noin kahden metrin korkuinen kasa satasia ja painoakin kymmenisen kiloa. Entäs miljardi? Miljardi on 2 kilometrin korkuinen torni satasia ja painoakin tällä setelimäärällä on jo 10 tonnia! Miettikää! Miljoonakin on iso raha, mutta miljardi on jo tuhatkertainen määrä. Suuruus tulee ehkä paremmin selville niin, jos lätkisimme satasia Botniahallin lattian täyteen – arvatkaa mahtuisiko? Ei lähellekään, vaan tarvittaisiin 11 Botniahallia, jotta kaikki sataset mahtuisivat. Mistään arkipäivän pikkusummasta ei siis ole kysymys.
Kuinka paljon tarvitaan tuottavaa palkkatyötä, että verokertymään tulee miljardi euroa. Otan vertailukohdaksi keskituloisen duunarin, joka tienaa 2.500 euroa kuukaudessa ja veroprosentti 20%. Vuodessa tarvitaan noin 167.000 yksityisellä sektorilla työskentelevän duunarin työpanos, että miljardin euron veropotti saadaan kasaan pelkästään palkkaa verottamalla. Yksinkertaistettu esimerkki, mutta antaa hieman kuvaa siitä, kuinka paljon miljardi vaatii työtä.
Nykyään monet opettajat ovat huolissaan jatkuvasti heikentyvistä nuorten matemaattisista taidoista ja oman talouden hallinnasta. Vaikka Pisa-tulokset ovat olleet hyviä, opiskelijoiden perusmatematiikan taidot ovat todella heikot. Varsinkin prosenttilaskut tuottavat monelle ylioppilaalle ylivoimaisia ongelmia. Herääkin kysymys siitä, millaiset perusmatemaattiset taidot ovat hallituksemme ministereillä? Herätän tämän kysymyksen siksi, koska Suomen kansantalous on joutunut nykyhallituksen löperön talouspolitiikan vuoksi melkoisen kustannustaakan eteen, jota ei voi laittaa pelkästään Koronan syyksi. Niillä miljardeilla joita heitämme huolettomasti ulkomaille olisi paljon muutakin käyttöä kuten meidän vanhustenhuollon asianmukainen hoito. Valtion verotulot eivät yksinkertaisesti riitä nykyiseen holtittomaan menoon samalla kun julkinen sektori paisuu kuin syöttöporsas. Sama on ollut nähtävissä jo ennen koronaa kuntasektorilla. Kunnat velkaatuvat kiihtyvällä tahdilla ja monen kaupungin tie kohti kriisikuntaa on näkyvissä.
Jos emme nyt hahmota tai tajua millaisia summia käsittelemme valtion ja kuntien taloudenpidossa, emme pysty lyhentämään menneiden vuosien syömävelkaa. Tulevilla sukupolvilla on edessään ankeat ajat jos tähän ei saada muutosta.
