Vuonna 2020, melkein kolmekymmentävuotta 90-luvun laman jälkeen, on maassamme mahdollisesti jopa tuota lamaa vakavampi taloudellinen kriisi. Satojatuhansia ihmisiä on lomautusten ja irtisanomisten kohteina. Ja tämä on vasta alkua. Koronapandemian taloudelliset vaikutukset tulevat näkymään kunnolla vasta tulevaisuudessa.
Tulevatko leipäjonot ja taloudelliset ahdingot edelleen kasvamaan? Ja mikä onkaan työttömien määrä jo lähitulevaisuudessa.
1990-luvun lamasta on tehty valtava määrä dokumentteja, kirjoitettu kirjoja ja käyty keskusteluja. Yksi keskeinen viesti on ollut se, että 90-luvun inhimillinen hinta oli aivan liian kova, kun pankit ulosmittasivat pilkkahintaan ihmisten omaisuutta ja myivät eteenpäin isolla voitolla. Laman seurauksena jopa 15000 suomalaista päätyi itsemurhaan. Perheitä meni rikki ja laman perintö elää valitettavasti edelleen 2020-luvun Suomessa.
Meillä on edelleen ihmisiä, jotka joutuvat maksamaan pankeille kolmekymmentä vuotta vanhoja velkoja. Olemme monesti kuulleet, että 90-luvun laman hoidon virheitä ei saa enää toistaa. Nämä varoitukset ovat kuitenkin jääneet vain puheen tasolle.
Suomen ulosottovirasto on verorahoilla rahoitettu palvelu, joka ulosmittaa velallisten omaisuutta ja saa toimeksiannoista provikkaa peruspalkkansa päälle. Eli suomeksi sanottuna ulosottomiehet tekevät sitä kovemman tilin, mitä enemmän he saavat ulosmitattua omaisuutta pahasti velkaantuneilta suomalaisilta. Jopa kolmasosa ulosottomiesten palkoista koostuu provisioista, joten jokainen maalaisjärjellä varustettu henkilö tajuaa, kuinka houkuttelevaa ulosottomiehille on antaa velallisille lain mahdollistamia harkinnanvaraisia joustoja.
Monille on jo tullut ja tulee viimeistään nyt koronan takia tutuksi ulosottomiehet sekä ystävämme verottaja. Verottajalla kun sattuu olemaan etuoikeus ulosotossa. Siellä on usein jonossa myös pienyrittäjiä, jotka ovat toimittaneet tavaraa konkurssiin menneelle yritykselle. Nämä pienyrittäjät joutuvat kyllä maksamaan tavarat omille toimittajille, josta seuraa tappioita ja jopa konkursseja.
Jonossa on myös työntekijöitä, joilla on jäänyt palkat saamatta. Mikä on peruste sille, että verottajalla on etuoikeus saada rahat konkurssipesästä varsinkin nyt korona-aikaan? Ja missä on virkamiehen inhimillisyys?
Eräs tuttuni oli pitkän työttömyyskauden jälkeen puolitoista vuotta työelämässä ja säästi joka tilistään minkä pystyi ns. pahanpäiväisen varalle. Hänellä oli ulosotossa 90-luvulta asti ollut saatava jota ei edes muistanut, kun ulosotto ei työttömyyden vuoksi ollut rahaa yli vuosikymmeneen kysellyt, eikä kysellyt edes puolentoista vuoden työllisyysjakson aikana. Kun hän jäi keväällä koronakriisin ollessa pahimmillaan työttömäksi, oli tilillä kelvollinen hätävara, jonka oli tarkoitus riittää ainakin kesän yli. Käydessään ruokakaupassa ja kassalla maksaessaan pankkikortilla, ei maksua voitu suorittaa. Tili oli tyhjätty ulosottovirkamiehen toimesta. Vaikka koronakriisin aikana annetaan helpotuksia elämiseen, niin ainakaan valtion virkamiehet eivät sääliä tunne.
Puhetta on riittänyt siitä, että ihmisillä on talousvaikeuksia ja siitä ollaan keskusteltu asiantuntijoiden ja valtaapitävien kanssa. Mutta ei ole tehty mitään konkreettista, jolla estetään tulevien lamojen uhrien taloudellista asemaa. Miksi ihmisten kärsimyksillä on ihan laillista tehdä bonusta? Kolmessakymmenessä vuodessa ei ole onnistuttu suojelemaan kansalaisia viranomaisten mielivallalta ja kohta on monen talous täysin kuralla. Historia toistaa itseään ja jokainen tietää, että tässä maassa velkoja peritään ikuisesti, riippumatta siitä, mikä on velkojen syy ja velallisen terveys ja tosiasiallinen maksukyky. Tavallinen suomalainen, joka velkaantuu inhimillisistä syistä johtuen, on aina ollut rikollinen Suomessa.
