Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu lanseerasivat näyttävästi Olen antirasisti -kampanjan syyskuussa 2019. Tavoitteena oli herättää yhteiskunnallista ja julkista keskustelua rasismista sekä tuoda esiin erilaisia rasismin muotoja. Kuulostaa kivalta ja pehmoiselta, sillä kukapa ei haluaisi taistella rasismia vastaan?
Asiaa käsiteltiin Vaasan kaupunginvaltuustossa ja Vaasa asettui tukemaan kampanjaa. Mutta tajuaakohan valtuutettumme millaiseen liikkeeseen se maanantaina 12. kesäkuuta nimensä kytki? Antirasismi näet tarkoittaa jotain ihan muuta kuin rasismin vastustamista. Käsite on erittäin läpipolitisoitunut ja ongelmallinen, Yhdysvaltojen vasemmiston sananhelinää.
Kaikki nykyajan omituiset suuntaukset tulevat lähes poikkeuksetta USA:sta, jossa myrkyllinen woke- tai cancel-kulttuuri on saanut rehevän kasvualustan. Varsinkin yliopistoissa antirasismin ajatusmaailma on rehevöitynyt täysin ääriajatteluksi, intersektionaalisen feminismin lannoittaessa kasvua. Yhdysvalloissa antirasismi holhoaa tummaihoisia ihmisiä – ja syyllistää valkoihoisia. Itse asiassa se erottelee eikä yhdistä!
Tähän perustuen Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki aloitteen, jonka mukaan Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun Olen Antirasisti -kampanja ei ole rasismin vastainen, vaikka sen nimi voi sellaisen kuvan antaa. Kampanjassa päin vastoin korostetaan ihonvärin merkitystä esimerkiksi rekrytoinnissa tai päätöksenteossa. Todellisuudessa tällainen on pehmeää rotuerottelua, joka jakaa ihmiset eri lokeroihin ja polarisoi kansaa.
Myös monet ulkomaalaistaustaiset suomalaiset näkevät asian juuri näin. Esimerkiksi vaasalais- ja kurditaustainen Seida Sohrabi sanoi, että ”antirasismi on tämän ajan uutta rasismia. Ihmisiä lokeroidaan, vaiennetaan ja syrjitään heidän ihonvärinsä tai etnisyytensä vuoksi.” Hänen mukaansa antirasismi itse asiassa lisää rasismia, sillä ideologia syyllistää tiettyjä etnisiä ryhmiä ja tekee oletuksia toisista ryhmistä. Ihmiset ovat yksilöitä, eivät kuvitellun ryhmän jäseniä. Antirasismi on puolueellinen, toisia syrjivä ja toisia uhriuttava arvo”, Sohrabi toteaa. Myös Arman Alizad on nostanut esiin antirasismin ongelmia ja sanoo antirasismista muodostuneen uudenlaista rasismia.
Rasismia vastaan saa ja pitää taistella – mutta antirasismi ei ole oikea keino. Suomen ei pidä ottaa rasisminvastaisia työkaluja yhdysvaltalaisten yliopistojen kampuksilta. Meillä kansan jakautuminen ei ole vielä lähimainkaan niin pitkällä kuin Yhdysvalloissa – eikä sitä pidä edesauttaa tuomalla woke-ideologiaa Suomeen entistä vahvemmin.
Koska perussuomalaiset eivät halua leimautua rasisteiksi, niin tällaista antirasistista toimintaa ei tule hyväksyä. Siksi yritimme saada asian palautukseen, mutta ainoastaan KD oli samalla kannalla meidän kanssamme.
