Runsas viikko sitten Yhdistyneet Kansakunnat äänestivät Venäjän erottamisesta ihmisoikeusneuvostosta. Erottamisen puolesta äänesti 93 jäsenmaata ja sitä vastaan 24 maata. 58 maata pidättäytyi äänestämästä. Tämä oli yksi YK:n tähän asti jykevimmistä päätöksistä, eikä sotarikollisille ole sijaa YK:n toimielimissä, jotka tähtäävät ihmisoikeuksien suojeluun.
Oli hämmästyttävää, että useat Afrikan maat asettuivat äänestyksessä tukemaan Venäjää. Nämä olivat juuri niitä maita, joihin myös Suomi vie kehitysapua. Tein eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen, että Suomen kehitysapu tulee välittömästi lakkauttaa maista, jotka äänestivät Venäjän puolesta YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestä. Toki rahallinen kehitysapu tulee lakkauttaa kokonaan, mutta tällainen täsmäaloite on mielestäni erinomainen alku.
Aloitteeni sai sosiaalisessa mediassa valtavasti tukijoita ja toiveikkaana aloin uskomaan, että tämä aloite saattaa mennä läpi – kunnes alkoi se perinteinen valitus inhimillisyydestä. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri ehti jo kommentoida, että kehitysapua jatketaan kaikesta huolimatta. – Jos nyt tässä tilanteessa lakkauttaisimme kansainvälisen yhteisön tuen, niin se pahentaisi tavallisten ihmisten elämää vielä entisestään Afrikassa ja tämä on hyvin iso kysymys, Ministeri sanoi. Hallitus onkin nyt lisäämässä runsaasti kehitysavun määrää ja se tulee olemaan suoraan pois tavallisten suomalaisten hyvinvoinnista.
Tuntuukin kohtuuttomalta, että tässä taloudellisessa tilanteessa Suomi siirtää maamme ulkopuolelle 1,2 miljardia suomalaisten ottamaa velkarahaa ja vielä niille valtioille, jotka myötäilevät Venäjää sen verisessä hyökkäyssodassa. Minun oikeustajuni ei tätä suvaitse.
Kehitysapurahaa on jaettu kymmeniä vuosia ympäri maailmaa ilman, että avun todellisia vaikutuksia on kyetty valvomaan mitenkään. Maailmanpankin kehitystutkijoiden selvitys osoittaa, että osa kaikkien maiden saamasta kehitysavusta näyttää päätyvän veroparatiiseihin. Mitä köyhempi ja korruptoituneempi maa on, sitä suurempi osa tukirahoista kulkeutuu veroparatiisien tai tiukan pankkisalaisuuden maiden pankkitileille. Kriitikkojen mukaan apurahat päätyvät liian usein köyhimpien maiden korruptoituneen eliitin taskuihin. Tutkimusten mukaan näissä maissa eli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys on pysynyt samana tai jopa lisääntynyt. Bruttokansantuote henkeä kohden on alempi kuin 1970-luvulla.
Pelkän raha jakaminen on saanut aikaan myös passiivisuutta kehitysmaissa. Heidät on opetettu olemaan avuttomia ja jopa laiskoja, koska kaikki tarjotaan valmiina, eikä itse tarvitse ponnistella hyvinvointinsa eteen.
Kehitysavun lakkauttaminen tai kokonaan lopettaminen olisi nyt ajankohtaista, koska otamme nyt vastaan valtavan määrän sotaa pakenevia ukrainalaisia ja heidän yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset tulee oleman massiiviset. Tähän päälle kun lisätään tulevaisuudessa jo kahta miljardia lähestyvä kehitysapu, Suomen taakka on täysin kohtuuton. Myös pakolaisissa on selkeä laatuero. Ukrainalaiset naiset ja lapset pakenevat sotaa ja tulevat kiitollisin mielin Suomeen, toisin kuin islamilaisista maista tulevat nuoret merkkivaatteisiin pukeutuneet miehet, joiden mielestä puurokin on Suomessa pahaa.
Toivotaan, että maalaisjärki voittaa ja toimenpidealoitteeni menee eduskunnassa läpi. Veronmaksajan rahaa voi nimittäin käyttää myös Suomalaisten hyväksi.
