Urheilumies

Urheilu-urani alkoi viisivuotiaana vuonna 1966 – vähän tavallista pidemmällä pyörälenkillä. Päähäni pälkähti lähteä kukittamaan hautaa parinkymmenen kilometrin päähän. Matka taittui polkupyörällä, ja evästä ”lainasin” maitolaitureilta matkan varrella. Päivän aikana kilometrejä kertyi 43. Se jätti jälkensä: kipinä urheiluun, seikkailuun ja kaikenlaisiin älyttömyyksiin syttyi silloin, eikä se ole sammunut vieläkään.

Varsinaisiksi lajeikseni valikoituivat myöhemmin kamppailulajit ja karate. Treenasin paljon, kilpailin tosissani ja hävisin lähinnä itseäni paremmille. SM-mitaleita kertyi, tyylisuunnat vaihtuivat ja harjoittelu muuttui vuosien mittaan aina vain kovemmaksi.

Jossain vaiheessa päätin kokeilla, mihin asti rajat voi venyttää. Siinä sivussa syntyi myös murskauksen maailmanennätys: 400 tiiltä alle minuutissa. Ennätys on tietääkseni edelleen rikkomatta.

Aikanaan perustin oman seuran ja kehitin omaa tyyliäni. Karkaisumetodiksi sopi vapaaottelu – tai Ultimate Fighting, kuten sitä silloin kutsuttiin – kuin nyrkki kovapäisen karatekan otsaan.

Vuonna 1999 järjestin ensimmäiset Wasafight-kilpailut, Suomen mestaruuskisat. Niitä seurasi vielä seitsemän lisää.

Nyt soihtu on siirtynyt jo nuoremmille. Pohjanmaan ja koko Suomen pojat ja tytöt ovat pärjänneet hienosti, ja moni heistä on noteerattu myös kansainvälisillä areenoilla. Siitä voi olla ylpeä.

Turvamies

Kamppailu-urheilun kautta päädyin melko nopeasti myös järjestyksenvalvojan töihin kapakoihin ja tapahtumiin. Vuosien mittaan työ muuttui vaativammaksi ja kasvoin hiljalleen täysimittaiseksi turvamieheksi. Olen suojannut urani aikana monenlaista kulkijaa: julkisuuden henkilöitä, kohujournalisteja, esiintyjiä ja kansainvälisiä tähtiä. Yksi mieleenpainuvimmista keikoista oli toimia ZZ Topin palkattuna turvamiehenä.

Turvallisuusala on vienyt minut myös kouluttajan ja konsultin tehtäviin. Olen kouluttanut ja neuvonut muun muassa hoitoalan ammattilaisia, vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä sotilaspoliiseja. Turvallisuustyö opettaa nopeasti yhden asian: kaikkea ei ratkaista voimalla. Usein tärkeämpää on osata lukea ihmisiä, ennakoida tilanteita ja pitää oma pää kylmänä silloin, kun ympärillä alkaa kiehua.

Erämies

Luonnossa olen liikkunut pikkupojasta lähtien – ensin partiossa ja myöhemmin omin päin. Olen aina ajatellut, että suomalaisessa metsässä pärjäävä ihminen pärjää melkein missä tahansa. Suomessa luonto ei aina päästä helpolla. Pakkaset purevat, lumi tulee vaakasuoraan ja merellä sää saattaa muuttua hetkessä.

Mutta juuri siinä suomalaisessa luonnossa ja erityisesti Vaasan saaristossa on jotain, mikä kasvattaa ihmistä. Pakkaset ja lumipyryt kestetään, myrskyt otetaan vastaan ja lyhyistä lämpimistä kesäöistä nautitaan sitäkin enemmän. Siitä syntyy omalla tavallaan suomalainen luonne: rauhallinen, sitkeä ja aikaansaava. Minulle luonto ei ole vain maisema. Se on osa suomalaisuutta, osa pohjalaisuutta.

On vaikea keksiä parempaa tunnetta kuin lipua veneellä Pohjanmaan rannikkovesillä ja katsella maisemaa, jota luonto ja sukupolvien työ ovat yhdessä muokanneet. Silloin tulee helposti mieleen, että tämän maan eteen kannattaa tehdä töitä. Ihan jokaisen.

Rakennusmies

Ammatiltani olen rakennusmies ja pitkän linjan rakennusalan yrittäjä. Vaikka eläkeikä on jo saavutettu, työkalut eivät ole vielä joutaneet kokonaan naulaan. Teen edelleen pieniä remontteja sekä rakennus- ja pihaprojekteja Vaasan seudulla – niin kauan kuin virtaa riittää ja tekeminen maistuu.

Rakennusalan yrittäjänä olen nähnyt yritysmaailman sekä hyvinä että huonoina aikoina. Olen rakentanut useita omakotitaloja alusta loppuun ja saanut käytännössä nähdä, mitä yrittäminen tarkoittaa: vastuuta, riskejä, pitkiä päiviä ja joskus myös onnistumisen iloa.

Rakentaminen on opettanut minulle paljon muutakin kuin ammatin. Jos perusta on huono, sitä ei korjata hienolla julkisivulla. Jos runko on vinossa, ongelmaa ei ratkaista maalipurkilla. Ja jos suunnitelma ei toimi käytännössä, sitä pitää muuttaa.

Samaa ajattelua tarvitaan mielestäni myös politiikassa. Ensin pitää saada perusasiat kuntoon.

Poliitikko

Poliittinen urani alkoi Vaasan paikallispolitiikassa. Liityin Perussuomalaisiin jo varhaisessa vaiheessa, ja tässä puolueessa on edelleen poliittinen kotini. Toimin Vaasan kaupunginvaltuutettuna ja olen vuosien aikana nähnyt läheltä, miten päätökset vaikuttavat tavallisten ihmisten arkeen.

Vuonna 2019 minut valittiin eduskuntaan. Toimin kansanedustajana yhden kauden ajan. Eduskuntatyössä minulle tärkeintä oli sama asia kuin rakennustyömaallakin: ongelmista pitää puhua suoraan ja niiden ratkaisemiseksi pitää tehdä jotain konkreettista.

Nyt neljän vuoden tauon jälkeen olen päättänyt pyrkiä takaisin eduskuntaan. Rakennustyöt ovat vähentyneet, kalenterissa on enemmän tilaa ja aikaa riittää jälleen enemmän politiikalle. Ja ehkä Suomessakin olisi taas yhden maalaisjärjellä varustetun rakennusmiehen työpanokselle käyttöä.

Suomalainen mies

Olen aina ollut enemmän tekijä kuin sivustaseuraaja. Olen käsistäni taitava, aloitekykyinen ja tottunut kantamaan vastuuta. Kun jotain päätetään tehdä, se tehdään loppuun asti. Mutta vuosien varrella olen oppinut myös sen, ettei kaikkea tarvitse eikä kannata tietää itse.

Osaan kuunnella. Arvostan ihmisiä, joilla on osaamista, intohimoa ja asiantuntemusta. Parhaat ajatukset syntyvät usein silloin, kun ympärillä on ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa vastaan ja perustella näkemyksensä. Sellaiset ihmiset ovat parhaita hiomakiviä.

Persoonani on värikäs, enkä ole koskaan yrittänyt olla kaikille kaikkea. Herätän mielipiteitä ja välillä myös tunteita – monenlaisia. Menneisyyteni kannan mukanani, mutta en rakenna siitä haarniskaa ympärilleni. Katson mieluummin eteenpäin. Huomiseen menen uteliaana, pelkäämättä ja edelleen valmiina tarttumaan toimeen.

Olen perussuomalainen.

Olen PerusJukka – Jukka Mäkynen, kansanedustajaehdokas Vaasan vaalipiiristä.